Tiivistys agilityn kisasäännöistä

Koira-agilityyn
helmikuu 17, 2018

 

Kuten Agilityliiton laatimissa kisasäännöissä on laadittu, Suomen Kennelliitto ja ”Suomen Agilityliitto pyrkivät edistämään Federation Cynologique Internationalen (FCI) määrittelemiä agilityn tavoitteita ja sääntöjä. FCI:n agilitysäännöistä voidaan poiketa ja niitä voidaan täydentää kansallisen agilitysäännöstön määräyksin. Suomessa noudatetaan siis hyvin paljon kansainvälistä linjaa agilityn säännöissä.

Perustuksen agilityn säännöille luovat erilaiset luokat. Ensinnäkin koira kuuluu eri kokoluokkiin: mini-luokkaan, midi-luokkaan tai maksiluokkaan. Toinen luokka mihin koirakko kuuluu ovat tasoluokat, joita on kolme. Luokka määrää sen, millainen rata on ja miten vaikeaksi rata on tehty. Voidakseen osallistua viralliseen kisaan, tulee koirakolla olla A- tai B-luokan kisapassi.

Rata koostetaan agilityssa niin, että siinä voi olla sekä pöytä että erilaisia kontaktiesteitä. Kontaktiesteiden määrä riippuu radan luokasta. Rataa, jossa ei ole laisinkaan kontaktiesteitä tai pöytää, kutsutaan hyppyradaksi. Agilityrata suoritetaan ennalta määrätyn järjestyksen mukaan, miten esteet on numeroitu. Yleensä radan pituus on noin 100-200 metriä. Esteitä tälläiselle matkalle mahtuu yleensä enintään kaksikymmentä kappaletta. Radalla kuuluu olla myös vähintään 2 suunnanmuutosta.

Aika on esteiden ohella tärkeä mittari agilityssa. Tuomarin tehtävä on asettaa niin kutsuttu ihanneaika sen perusteella, miten nopeasti koirakko etenee radalla. Etenemisnopeus taas on kiinni siitä, kuinka vaikea rata on ja mitä luokkaa kisatessa käytetään. Tuomari asettaa radalle myös kohtuullisen maksimiajan; yleensä maksimiaika määritetään kaksi kertaa ihanneajan pituiseksi. Tuomarin tehtäviin kuuluu myös radan suunnittelu.

Kisatessa koirakon ihmisosapuoli saa tutustua rataan hetken ennen kilpailun alkua. Kisan alettua ohjaaja ei saa koskea koiraan tai ohjata koiraa niin, että koskettaa itse esteisiin. Koiran ohjaaja ei myöskään saa itse mennä esteitä. Radalle mentäessä koiralta pitää poistaa kaulapanta.

Ensisijaisesti kilpailun voittajan määrittävät virhepisteet. Se koirakko, joka selviää radasta vähimmällä virhepistemäärällä, voittaa kisan. Jos pisteiden osalta tulee tasapeli, katsotaan se koirakko, joka on suorittanut radan nopeiten. Tarvittaessa (ja hyvin harvoin), tuomari määrää tasaisille kilpailijoille uusintasuorituksen.

Kilpailemisen voi estää koiran selvästi heikko kunto tai fyysinen vamma. Myös narttukoiran juoksut tai tiineys saattavat estää kilpailuun pääsyn.